23.

Kun syksy kului pidemmälle ja vaahteran lehdetkin haravoitu moneen kertaan pois alkoi piha näyttää melko ruskean sävyiseltä. Säännölliset vesisateet saivat maan märäksi ja kuraiseksi. Jotain piti keksiä, että kanien ulkoilutusta pystyi jatkamaan vielä..

Ei muuta kun vähäiset jäljelle jääneet vaahteran lehdet isoon kasaan keskelle juoksutusaitausta, kuusen oksia kävin hakemassa tuosta meidän melkoisen pitkäksi venähtäneestä kuusiaidasta.

Muitakin oksia löytyi pihapiiristä ja sen läheisyydestä. Erityisiä suosikki oksia meidän pupuilla ovat olleet haapa, pihlaja ja paju. Joskin pupuille maistuvat jossain määrin myöskin vaahtera, leppä ja koivu.

Aina kun pupuja ei ollut aikaa vahtia ja pitää silmillä, saivat ne tyytyä oleskelemaan omassa turvallisessa aitauksessaan. Ja kyllähän niillä sielläkin mukavasti löytyy liikkuma tilaa, vaikka jotenkin se tuntuu vain siltä, ettei niillä ikinä voisi olla sitä liikaa.