05.02.2010 - 19.08.2017
Alun ongelmien, lähinnä Riesan suuren innostuksen laannuttua yhteiselo alkoi sujua mukavasti. Molemmista kaneista näki sen, miten paljon ne nauttivat siitä, että saivat elää lajitverinsa seurassa, ilman kommunikointi vaikeuksia.
Ostin Ressin paperittomana kääpiöluppakorva kanina, mutta vuosien myötä epäilykseni sen kääpiöluppaudesta on hiljalleen vahivistunut melkoisesti. Ensinäkin kani jäi aikapaljon pienemmäksi, kuin leijonharjaskanin ja kääpiöluppakorva kanin risteytys Riesa. Toisekseen, Ressille jäi propellikorvat, eli vain toinen korvista on laskeutunut hyvin alas. Kolmannekseen Ressin rakenne ja päänmalli muistuttivat epäilyttävästi hermeliinikania ja neljännekseen sen luonteikkuuskin viittasi vähän hermeliiniyteen. Joku epäili kanin pienen koon johtuvan siitä, etten ole ruokkinut sitä tarpeeksi, vuosien myötä väite kuitenkin kumoutui sillä, ettei Ressin poikakaan kasvanut koskaan juurikaan emäänsä suuremmaksi, eikä näistä kaneista kumpikaan elänyt taatusti nälässä!
Totutin Ressin alusta alkaen kulkemaan myös valjaissa, mutta se ei koskaan oppinut Riesan lailla niissä kulkemaan. Tai oppihan se omalla tavallaan, se vaan oli useimmiten sitä mieltä, että sen valitsema suunta on paljon parempi ja mielenkiintoisempi, kuin ihmisen, koiran tai Riesan valitsema. Näin ollen hiljaalleen kanit alkoivat jäädä meidän yhteisiltä lenkeiltämme pois.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti