tiistai 16. syyskuuta 2014

19.

Lisääntynyt valon määrä ja kelien lämpeneminen saivat hormoonimyrskyn aikaiseksi pikkuruisessa Ressissa. Liekö osasyynä sekin että se aikaisemmin edellisenä kesänä oli pyöräyttänyt maailmaan pienen pupupojan. Olkoon syynä sitten mikä tahansa, niin aikaisemmin meidän tytöillä kiima on ilmennyt vain toisten astumisena ja toki jos itse on tarkemmin katsonut, niin onhan röörit olleet sitten silminnähden turvoksissa. Nyt Ressille tuli melkoiset valeraskauden oireet ja pesänrakentamiselle ei tuntunut tulevan loppua. Kani nyppi karvoja itsestään, ei nyt sentään kuitenkaan ihan kaljuksi asti. Samalla lailla sille näytti kuitenkin kelpaavan muidenkin kanien karvat ja se aina ohimennessään nappasi karvatukon aina sopivasti kohdalleen sattuneesta lajitoverista. Kani ahkeroi ja pesä kasvoi. 




Eipä tuo pesän rakentaminen minua juuri häirinnyt, eikä toisia kanejakaan, joten annoin kanin touhuta. Kun se aikansa oli touhunnut, niin hiljalleen pesä unohtui ja sain sen siivota pois. Hiukan tosin oli sääli niin hienosti rakenneltu pesä hävittää ja olisivathan ne kanin poikaset olleet ihania, mutta elämäntilanne vain vähän väärä. 

Kuvia Ressin aikaansaannoksesta näkyy edellisessä postauksessa, en niitä samoja kuvia viitsi tähän postaukseen laittaa. 

Ulkoilut jatkuivat meillä entiseen tahtiin ja kanit nauttivat suunnattomasti siitä, kun pääsivät ulkoilemaan. Ne pääsivät aidatulla takapihalla melkoiseen vauhtiin ja vetivät rallia kukin vuorollaan. Sem verram valveutunutta sakkia ne kuitenkin olivat, että aina vähintään yksi piti vahtia ja varoitteli sitten muita jos huolen aiheita ilmestyi. 






Sellaisia olivat ainakin hieman kauempana polulla kulkevat ihmiset tai koirakot. Hämmennystä aiheuttivat myöskin muutaman asunnon päässä ulkoilevat naapurin koirat (asuimme rivitalossa) Aidatulla pihallaan ne järjestivät kerta toisensa jälkeen melkoisen metelin, mutta kanit eivät niitä koskaan kuitenkaan nähneet. 

Kun olivat saaneet ulkoilla tarpeekseen, kanit tulivat kiltisti sisälle. Oppivatpa ne senkin, että ulkoilun jälkeen kannattaa mennä suorinta tietä ruokakipolle. Kaiken kaikkiaan kaneista oli paljon iloa ja niiden kanssa tuli seurusteltua huomattavasti enemmän nyt, kuin silloin kun ne asuivat piharakennuksessa. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti